torstai 6. lokakuuta 2016

Kauneudesta

Olen useasti kuullut vastalauseita tiettyjä ulkonäköäni koskevia asioita kohtaan. Kioskimyyjänä työskennellessäni asiakkaat kokivat oikeudekseen kommentoida ulkonäköäni. Yleensä se oli positiivista ja piristävää, mutta kerran esimerkiksi keski-ikäinen mies oikein yritti pönkittää, että hän on vanhempi ja tietää paremmin ja minun pitäisi uskoa häntä että olen liian kaunis lävistyksille ja septumkoruni näyttää typerältä. Aivan kuin hänen yksilöllinen (ja kenties turhan rajoittunut) estetiikan tajunsa olisi totuuden siemen ja minulla olisi velvollisuus miellyttää ulkonäölläni häntä. Ihmisiä on kaikennäköisiä ja se on rikkaus. En itsekään aina ymmärrä toisten ulkonäkövalintoja, mutta se on heidän juttunsa. On hienoa, että ihmiset ilmaisevat itseään omalla tavallaan.


 Mielipiteitään saa tietenkin vapaasti ilmaista, mutta ei odottaa oman mielipiteensä olevan ainoa ja oikea. Eikä negatiivisia mielipiteitä tarvitse turhaan sanoa ääneen. Tärkeintä on että ihminen viihtyy omissa nahoissaan. Siispä keep on doing you, äläkä haaskaa omaa energiaasi myöskään muitten tekemisistä tai pukeutumisesta huolehtimiseen.



Rakastan itseni ilmaisua ja kauniita asioita. Ei ole väärin muokata ulkonäköään mieleisekseen. On kuitenkin tärkeää kunnioittaa oman kehonsa rajoja ja hyväksyä itsensä myös sellaisena kuin nyt on.

Rakastin takutettua tukkaani, mutta kaikella on aikansa ja nyt on aika sanoa sille ajanjaksolle hyvästit ja siirtyä eteenpäin.


Syitä leikkaamiselle oli useita. Takut alkoivat tuntua hankalilta ja haaveissani siintää suora polkkatukka. En halua myöskään liikaa kiinnittyä materiaan tai hiuksiin. Olen ollut liikaa kiinni unelmissa täydellisistä hiuksista ja ajatuksessa, että hiusten avulla tunnen itseni kauniiksi ja naiselliseksi. Halusin siis haastaa itseni ja ajaa saman tien siilin. Siilitukkaiset naiset ovat mielestäni upeita, mutta en uskonut itse viihtyväni ilman hiuksia. Yllätyksekseni tämä ei ole tuntunut ollenkaan hankalalta ja olen nyt kunnolla sisäistänyt oikean kauneuden olevan jossain aivan muualla kuin pintapuolisissa asioissa. Luopuminen vapauttaa.