maanantai 14. maaliskuuta 2016

Varjot ja ihmiset







 Ja me muututaan hiukan läpikuultaviksi
Varjot seinillä ja värit tunnelmiksi
Jos me ei kohdattukaan
Jos me kuljettiin vaan ohi
Jos mä en tuntenut sun lämpöö

(Pariisin Kevät)



Ihmissuhteeni ovat muuttaneet muotoaan, mikään ei ole pysyvää.  Menetettyä ei kannata loputtomasti surra. Kaikilla tapahtumilla ja ihmisillä on ollut tarkoitus elämässäni ja ne ovat kuljettaneet mua tähän hetkeen, lähemmäs itseäni. Itsensä tunteminen helpottaa eroja. Muistan lämmöllä ja kiitollisuudella kaikkea hyvää mitä olen ympäriltäni saanut. Energiat liikkuu, muttei katoa. Elämä on loputtoman kaunista, suruineen.

Aamut on valoa täynnä ja aurinko lämmittää keväisesti. Muutossa paleltuneet kasvini kasvattavat sinnikkäästi uusia lehtiä, niin minäkin.




4 kommenttia:

  1. tuo harmaansävyinen kuva susta!!!! aivan upea *____*

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi <3 (en oikein tiedä tulisiko mun kommentoida tuonne omaan blogiin vaiko tänne) Joten kommentoin molempiin! Jokatapauksessa piti kommentoida tänne, että olet niin kaunis ja kuvauksellinen + kosketti tuo kohta: " Muutossa paleltuneet kasvini kasvattavat sinnikkäästi uusia lehtiä, niin minäkin" Kauniisti sanottu!

    VastaaPoista